Namibia

Ajattelin nyt kirjoitella vähän namibialaisesta kulttuurista ja maasta muutenkin näin minun näkökulmastani.

Tervehdykset

Ihmiset ovat pääasiassa hyvin ystävällisiä ja kuten monessa muussakin maassa, myös täällä on tapana tervehtiä ihan tuntemattomia kadulla. Ihmisiä kutsutaan usein nimillä "boss", "mama", "papa" jne. Vähän tutumpia tervehditään usein kättelemällä, ylävitosilla tai taputtamalla olkapäähän.

Ruoka ja juoma

Ruoka täällä on pääsääntöisesti melko samanlaista kuin esim. Suomessa. Lihaa syödään paljon. Braai on sana monella tarkoituksella: sillä voidaan tarkoittaa sekä grillattua lihaa että grillaamista, mutta se voi myös viitata sosiaaliseen tapahtumaan, kun ihmiset kerääntyvät yhdessä grillaamaan. Braaia saa täällä helposti, myyntikojuja on sekä kadunvarsilla että esimerkiksi baarista voi braaia nälän iskiessä ostaa.

 Kapana on myös grillattua lihaa, jota myydään Katuturan slummikaupunginosassa. Kapana grillataan kadunvarrella, jossa sitä myös myydään. Ihmisiä saapuu myös muualta maistelemaan kapanaa. Kuulemani mukaan sitä ei tosin kannata syödä, koska täällä on runsaasti kärpäsiä ja niillä ikävä kyllä tapana munia suojaamattomaan ruokaan.

Paikalliset oluet ovat kansalaisten suuressa suosiossa. Oluet kuten Tafel ja Windhoek ovat vaaleita ja maistuvat mun makuun melko samanlaiselta kuin esim. Heineken. Kuitenkin Windhoek Lagerin vertaaminen Heinekeniin saa paikalliset kertomaan välittömästi, ettei näitä saa verrata keskenään.

Hanavesi on muuten täällä myös juomakelpoista, joskin olen eurooppalaista vatsaani siltä halunnut kuitenkin suojata; koska maa kärsii jatkuvasta kuivuudesta, joudutaan veteen laittamaan paljon aineita, jotta se pysyy puhtaana. Maku on järkyttävä.

Liikenne

Kuten aiemminkin oon tainnut mainita, liikenne täällä on ihan kreisiä. Suojateitä löytyy ehkä pari suurella säteellä, liikennevaloissa jalankulkijalle vihreä palaa noin nanosekunnin. Keskustassa tien saa ylittää henkeään uhmaten. Takseja käytetään paljon, ja se tuntuu olevan hyvin suosittu elinkeino köyhemmän väestön keskuudessa. Taksikuskit ajavat kuin heikkopäiset ja luulevat voivansa pysähtyä mihin vaan ottamaan asiakkaita kyytiin. Taksin hinta on vakioitunut 10 NADiin, mutta jos vaikutat vähänkin turistilta, koitetaan sinulta helposti pyytää 30 NADiakin. Paikalliset eivät tunnu juurikaan käyttävän turvavöitä, ja esimerkiksi kaikissa takseissa ei toimivia sellaisia edes ole.

Kieli

Täällä puhutaan paljon eri kieliä. Virallinen kieli on englanti, jonka lisäksi hyvin suuri osa väestöstä tuntuu puhuvan afrikaansia. Afrikaans on hollannin ja saksan kieliä muistuttava kieli. Lisäksi puhutaan paljon eri heimojen kieliä kuten heroron kieli, lozi, naman kieli ja oshivambo. Myös saksalaisia asuu täällä edelleen paljon, joten saksaakin puhuvia löytyy.

Matkailijan näkökulmasta

Näin matkailijan näkökulmasta voin sanoa, että Namibia on pääsääntöisesti hyvin turvallisen oloinen maa. Normaalia varovaisuutta noudattamalla selviää hyvin; pimeällä ei tule liikkua yksin, suuria rahasummia ei tule kantaa mukana eikä arvokasta omaisuutta pitää esillä. Paikalliset saattavat olla välillä temperamenttisia joten esim. humaltuneen paikallisen kanssa en alkaisi mistään väittelemään.

Pienempien kaupunkien turvallisuudesta en osaa sanoa. Windhoek on hyvin teollistuneempien maiden oloinen pääkaupunki, ja hyvin siisti sellainen. Roskia ei juuri kaupungilla näe, mutta virtsan haju on ajoittain päätä huimaava, kun paikalliset ilmeisesti kuseskelevat minne sattuu.

--

Suosittelen lämpimästi kaikille matkustamista Namibiaan ja kaikille harjoitteluvaihtoa harkitseville Namibiaa kohteeksi. Vaikka kaikki täällä tapahtuu aivan liian hitaasti ja välillä menee hermo jatkuvaan odotteluun, kaikki juomani nesteet haihdutan tuplana hikoilun muodossa ja PepsiMaxia löytyy vain valikoiduista ruokakaupoista, on tämä maa silti onnistunut tekemään vaikutuksen.

Terveisiä,

Eetu